Kysely: 16 kuntaa on päättänyt olla rajaamatta subjektiivista oikeutta päivähoitoon
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
9.3.2016
Julkaistavissa heti
Varhaiskasvatuskysely:
16 kuntaa on päättänyt olla rajaamatta subjektiivista oikeutta päivähoitoon
Monet kunnat eivät näytä erikseen ottavan kantaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen, ilmenee Kuntaliiton helmikuussa Manner-Suomen kunnille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi 254 kuntaa eli 86 prosenttia kunnista.
Kyselyyn vastanneista kunnista yhteensä 16 kuntaa ilmoitti, että ne eivät ole rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Näissä kunnissa asuu noin 1 400 000 suomalaista.
Nämä 16 kuntaa ovat Alavus, Espoo, Eura, Forssa, Helsinki, Karvia, Kemi, Kotka, Laukaa, Nokia, Parainen, Pedersöre, Raahe, Riihimäki, Tampere ja Uusikaupunki.
Kyselyyn vastanneista 42 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Neljäkymmentäviisi kuntaa on käsitellyt varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ilman että asiasta olisi saatu vielä päätöstä.
Enemmistö kyselyyn vastanneista eli 151 kuntaa ei ole lainkaan käsitellyt toimielimissään varhaiskasvatusoikeuden rajaamista.
– Lain mukaan kuntien ei tarvitse erikseen päättää, että ne ottavat käyttöön rajauksia subjektiivisessa oikeudessa varhaiskasvatukseen. Kuntien on tehtävä päätös erikseen vain, jos ne haluavat toimia eri tavalla kuin laki määrittää, varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta muistuttaa.
Varhaiskasvatuksen laatuvaatimukset pysyvät ennallaan
Jarkko Lahtinen muistuttaa, että subjektiivisen oikeuden rajaaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa.
– Lain mukaan toiminta on jatkossakin järjestettävä siten, että varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa, riippumatta hoitopäivän kestosta, Lahtinen sanoo.
– Keskustelussa varhaiskasvatuksesta olisikin hyvä keskittyä siihen, mitä lasten kanssa päivittäin tehdään ja mikä on varhaiskasvatuksen sisältö. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi, miten toiminta järjestetään joustavasti huoltajien ja lasten toiveita kuunnellen.
Päiväkotien ryhmäkoot eivät kasva automaattisesti
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyssä tiedusteltiin myös, miten kunnat aikovat edetä niin sanotun päivähoitoasetuksen suhdeluvun muutoksen osalta. Suhdeluku kertoo, montaako yli 3-vuotiasta lasta yksi aikuinen voi hoitaa kokopäivähoidossa päiväkodissa.
Nykymallissa jokaista seitsemää lasta kohden on oltava yksi aikuinen, mutta jatkossa lapsia voi olla kahdeksan, eli aiempi suhdeluku 7:1 muuttuu suhdeluvuksi 8:1.
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella 30 kuntaa on tehnyt päätöksen muuttaa henkilöstörakennettaan uuden asetuksen mahdollistamalla tavalla kun taas 30 kuntaa on tehnyt erillisen päätöksen jatkaa nykymallilla.
– Muutos ei automaattisesti tarkoita sitä, että päiväkoteihin lisättäisiin lapsia. Päiväkotien lapsimääriin vaikuttavat enemmän tilakysymykset, kuten ilmastointiratkaisut ja muut rakennukseen liittyvät kysymykset. Ne määrittelevät, kuinka monta ihmistä ylipäätään päiväkodin tilassa voi olla, Jarkko Lahtinen toteaa.
– Monet päiväkodit ovat jo nykyiselläänkin täynnä, eikä lapsimäärän lisääminen ole mahdollista. Suhdeluvun muuttaminen antaa sen sijaan joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin.
Kyselystä
Kuntaliitto selvitti helmikuussa 2016 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kyselyllä kartoitettiin hallintoa, kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen, palvelusetelien käyttöä varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä aikuisten ja lasten suhdeluvun muutosta. Vastausprosentti oli 86.
Kyselyn tänään julkaistu ensimmäinen raportti käsittelee subjektiivisen oikeuden rajaamista sekä lasten ja aikuisten välisen suhdeluvun muuttamista varhaiskasvatuksessa. Laki subjektiivisen oikeuden rajaamisesta ja päivähoitoasetus aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta astuvat voimaan 1.elokuuta 2016.
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, p. 050 3614 526
Johanna Selkee, erityisasiantuntija, p. 050 435 9420
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Vuoden ilmastokunta 2025 on Vaasa22.5.2025 14:40:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa 22.5.2025. Kuntaliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Valintakriteerit perustuvat kuntien hiilineutraaliustyön tuloksiin. Palkitun kunnan tulee tehdä vaikuttavaa ja vastuullista viestintää, olla sitoutunut muutokseen sekä tuottaa konkreettisia tuloksia.
Susanna Huovinen blir vice vd vid Kommunförbundet22.5.2025 10:23:47 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundets styrelse har valt Susanna Huovinen till ny vice verkställande direktör. Styrelsen fattade beslutet vid sitt sammanträde 22.5.2025. Beslutet var enhälligt.
Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi on valittu Susanna Huovinen22.5.2025 10:16:19 EEST | Tiedote
Kuntaliiton hallitus on valinnut uudeksi varatoimitusjohtajaksi Susanna Huovisen. Hallitus teki päätöksen kokouksessaan 22.5.2025. Päätös oli yksimielinen.
Satsningar på digitalt stöd bör ses som en investering som gagnar alla parter – inte bara som en marginell tilläggstjänst19.5.2025 16:19:32 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet utredde våren 2025 vilket stöd kommunerna och städerna i nuläget erbjuder i användningen av digitala tjänster. Diskussioner fördes med 21 kommuner. De främsta utmaningarna med att erbjuda och utveckla digitalt stöd är bristen på kontinuitet, att ingen ansvarar för stödet, tidsbrist och osäker finansiering. För att utveckla det digitala stödet på lokal eller regional nivå behövs en stadigvarande samordnare och ett långsiktigt arbete.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme